Luonne
Allua kutsutaan usein ties millä sadattelunimellä, ja se on lempinimiensä mukaisesti melkoinen ilkimys ja pahanilmanlintu. Sillä on aina jotain menossa, ikinä ei jaksa olla paikoillaan. Milloin harjat hukkuvat mystisesti, milloin ratsastaja lentää kauniissa kaaressa alas selästä. Ei Allu silti pahaa tarkoita, se vain haluaa piristää päivää.
Hoitaessa Allu keksii aina jotain askarreltavaa hoitajalle. Milloin katoavat harjat, milloin ei nouse kavio tai avaudu suu. Yleensä näissä asioissa Allu luovuttaa helposti, se kun ei halua suututtaa ketään. Ei herkkä juuri mistään, eli harjata saa kaikkialta. Myös varustus melko helppoa, satulan saa selkään ja suitset päähän (ainakin yleensä..). Kärryt nähdessään saattaa innostua hieman liikakin, eli valjasten pukeminen voi olla melko työlästä, saatika sitten ponin kärryjen eteen saanti.
Taluttaessa Allu steppailee sinne tänne, ja saattaa hyppiä pieniä pukkihyppyjä. Ei silti ryssi eteen, kunhan söheltää siinä vierellä jotain. On siis melko helppo talutettava, ei hypi päälle eikä yritä karkailla.
Lastatessa melko helppo, tulee kiltisti perässä koppiin. Myös ulostulo onnistuu, ei juokse pää viidentenä jalkana ulos, vaan tulee rauhassa!
Ratsastaessa melko reipas vekkuli. Selkäännousu tuottaa usein ogelmia, Allu kun ei malttaisi odottaa ratsastajaa vaan lähtisi jo liikkeelle. Alkukäynnit kävelee yleensä miettien syntyjä syviä, mutta odotas vaan kun aletaan töihin.
Kunnon koulutreeni on ilo vetää kunnollisella Allulla, kun se kulkee nätisti muodossa ja eteenpäinpyrkivästi. Melko herkkä suustaan. Pohkeille tuntuu olevan joskus yliherkkä, joskus taas tuntuu ettei niillä ole mitään vaikutusta. Allun ravi on melko pomputtavaa, mikä on shettiksille tavallista. Laukka on eteenpäinpyrkivää (joskus liiankin..) ja tasaista, sujuvaa. Allu on kouluradalla ilo silmälle! Mutta äsken puhuttiin hyvästä päivästä. Huonompina päivinä muuten mukiinmenevä, mutta laukassa pukkaa herkästi. Joku pieni istunnanmuutos, joka nyt niin vallan mahdottomasti häiritsee Allu-the-kingiä, ja tulee kauhea pukkisarja. Onneksi pahoja päiviä ei ole usein!
Esteillä innokas, hyppää hyvällä tekniikalla. Ei rynni esteille, vaan malttaa odottaa. Hyppää pelottomasti esteen kuin esteen, ei kyttäile. Kieltämiset todella harvassa. Maastoesteillä kyttää sitäkin enemmän, tuntuu kuin Allu ei uskaltaisi hypätä ojankaan yli. Tarpeeksi kannustavalla ratsastajalla juuri ja juuri uskaltaa! Muuten ei maastossa säiky, vaan on varmajalkainen menijä!
Kisoissa Allu stressaa melko paljon. Suuret ihmisjoukot eivät ole Allun ylin ystävä, mutta kestää ne juuri ja juuri. Lämmittelyalueella hermostuu suurista ratsukoista. Onneksi radalle pääsyn jälkeen Allu unohtaa kaiken muun ja pistää koko sydämensä peliin! Juuri tämän takia Allu on mahtava kilpaponi, se on aina tunteella mukana!
